Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin – turvaa toimintasi jatkuvuus
Valmiussuunnittelu ja jatkuvuussuunnittelu ovat keskeisiä toimintavarmuuden kulmakiviä. Ennakoiva varautuminen auttaa organisaatioita selviytymään häiriötilanteista ja muutoksista toimintaympäristössä. Huolellisesti laadittu valmiussuunnitelma ja jatkuvuussuunnitelma tukevat palveluiden ja liiketoiminnan häiriötöntä jatkumista.
Varautumista ja valmiussuunnittelua ohjaavat useat lait ja asetukset, erityisesti julkishallinnossa. Myös yritykset voivat tulevaisuudessa kohdata uusia varautumisvelvoitteita. Kokonaisvaltainen riskien hallinta täydentää valmiussuunnittelua ja auttaa varmistamaan jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa.
Protect tarjoaa asiantuntevaa tukea valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien laatimiseen. Räätälöimme varautumisen ratkaisut asiakkaan tarpeisiin – jotta voit kohdata tulevaisuuden luottavaisin mielin.
Miksi poikkeusoloihin varautuminen on tärkeää?
Valmiussuunnittelu ja jatkuvuussuunnittelu ovat keskeisiä osia kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja organisaation kriisinkestävyyttä. Yhä monimutkaisempi ja riippuvaisempi toimintaympäristö – kuten energiahuolto, tietoliikenne ja logistiikka – altistaa organisaatiot erilaisille häiriöille, kuten kyberuhkille, luonnononnettomuuksille tai taloudellisille kriiseille. Ilman ennakoivaa varautumista nämä tilanteet voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia.
Varautuminen on osa vastuullisuutta
Systemaattisesti johdettu valmiussuunnitelma ja huolellinen jatkuvuussuunnittelu auttavat organisaatiota varautumaan äkillisiin muutoksiin, tunnistamaan uhkaskenaariot ja vastaamaan tehokkaasti häiriötilanteissa. Näin varmistetaan kriittisten toimintojen jatkuminen myös poikkeusoloissa ja minimoidaan mahdolliset vahingot.
Valmiussuunnittelu ei ole pelkästään turvallisuustoimi – se on strateginen kilpailuetu. Kyky osoittaa varautumista lisää sidosryhmien luottamusta ja tukee liiketoiminnan jatkuvuutta. Vastuullinen varautuminen on siten osa organisaation kestävää ja luotettavaa toimintaa.
Kuva: Mukaillen ISO-22399:2007
Mallinnus organisaation toipumisesta häiriötilanteen ilmetessä
🟢Ketterä organisaatio, joka on kyennyt etukäteen varautumaan riskeihin. Erilaiset toimintamallit on implementoitu käytäntöön hyvissä ajoin. Suunnitelmat on testattu harjoituksilla erilaisiin skenaarioihin sitoen. Henkilöstö on koulutettu ja tarvittavaa lisäosaamista on hankittu. Organisaatio on selkeästi panostanut häiriötilanteiden hallintaan. Organisaatio toipuu häiriöistä nopeasti ja kykenee jopa saavuttamaan korkeamman suorituskyvyn asteen toipumisvaiheessa.
🟠 Vakaa organisaatio, jossa on suunniteltu toimintaa ennen häiriötilanteen alkamista. Organisaatio kykenee vastaamaan häiriötilanteisiin etukäteismallein ja hallitsee tilanteen hyvin. Toimintaympäristön muutos ei pidemmällä aikavälillä heikennä palvelutasoa, ja tuotannon/palvelun normaalitaso saavutetaan kohtuullisessa ajassa.
🟣 Sinnikäs organisaatio, joka saattaa saavuttaa palvelutuotannon normaalitason pidemmällä aikavälillä. Jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmat ovat usein puutteellisia tai niitä ei ole ollenkaan. Toimintaa ei ole usein etukäteen harjoiteltu tai henkilöstöä ei ole koulutettu riittävästi. Aikaa ja resursseja kuluu jatkuvuuden varmistamistoimiin.
🔵 Luhistuva organisaatio, jossa on vain vähän tai ei ollenkaan suunniteltu varautumisen toimenpiteitä. Organisaatio ei kykene vastaamaan miltään osin toimintaympäristön muutoksiin ja siinä esiintyviin uhkiin. Henkilöstöllä on vain vähän tai ei ollenkaan osaamista häiriötilanteiden hallintaan. Palveluntuotanto voi katketa osaksi aikaa tai toiminta lakkaa pysyvästi.
Mitä ovat jatkuvuus- ja valmiussuunnitelma?
Jatkuvuus- ja valmiussuunnitelma ovat organisaation laatimia asiakirjoja, jotka määrittelevät toimenpiteet ja toimintamallit häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Niiden tarkoituksena on varmistaa organisaation toiminnan jatkuvuus, henkilöstön ja resurssien suojaaminen sekä häiriöiden aiheuttamien vaikutusten minimointi.
Suunnitelmat kattavat riskien arvioinnin, toimintastrategiat, vastuunjaon sekä yhteistoiminnan eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
Terminologia ja suunnitelmien sisältö voivat vaihdella organisaatiotyypin mukaan:
-
Jatkuvuussuunnitelma on yleisemmin käytössä yksityisellä sektorilla ja muissa kuin viranomaisorganisaatioissa.
-
Valmiussuunnitelmaa käytetään erityisesti julkishallinnossa ja viranomaisorganisaatioissa, joissa siihen liittyy lakisääteisiä vaatimuksia.
Käytännössä molemmat suunnitelmat tähtäävät samaan päämäärään – organisaation häiriönsietokyvyn vahvistamiseen – mutta painotukset ja käytetyt termit voivat erota riippuen organisaation toimialasta ja velvoitteista.
CER-direktiivi – EU:n vaatimukset kriittisten toimijoiden varautumiselle
Euroopan unionin säätämä CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive) tavoittelee yhteiskunnan kriittisten palvelujen häiriönsietokyvyn parantamista. Direktiivin pohjalta on Suomessa tällä hetkellä käynnissä lakiesitys yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta.
Laki tulisi sisältämään kriittisen toimijan tunnistamisen ja määrittämisprosessin sekä velvoitteet kriittisille toimijoille parantaa häiriönsietokykyään ja valmiuksiaan tarjota keskeisiä palveluja. Säädettävällä lailla tulisi olemaan vaikutuksia julkiselle sektorille ja yrityksiin.
Tunnistetuille kriittisille toimijoille tulisi velvollisuuksia häiriönsietokyvyn varmistamiseen, joka sisältäisi toimenpiteitä ja asiaa koskevan suunnitelman, kuten esimerkiksi jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmia.
Lakiesityksen pohjalta kriittiset toimijat määritettäisiin viimeistään 17.7.2026.
CER-direktiivi velvoittaa esimerkiksi:
- ehkäisemään poikkeamia ja tunnistamaan niihin liittyviä riskejä
- turvaamaan kriittiset tilat ja järjestelmät
- kehittämään kriisi- ja jatkuvuussuunnitelmia
- huolehtimaan henkilöstöturvallisuudesta sekä koulutuksesta
- varautumaan toimitusketjujen häiriöihin
Direktiivin vaatimuksien täyttämisessä voidaan organisaatioissa hyödyntää esimerkiksi kansainvälistä ISO 22301 –standardia.
Protect apunasi varautumisen suunnittelussa
Me Protectilla autamme organisaatioita rakentamaan kestävää tulevaisuutta räätälöidyillä varautumisen ratkaisuilla. Laadimme jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmia ja teemme suunnittelusta selkeää, käytännönläheistä sekä vaikuttavaa, jotta sinä voit keskittyä ydintoimintaasi.
Kehitämme asiakkaidemme:
• varautumista
• kriisien ja vasteen johtamista sekä häiriötilanteiden hallintaa
• yhteistoimintaa eri viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kesken
• organisaation sopimuksellista varautumista kuten toimittajariskien hallintaa
• toimitusvarmuutta
• turvallisuus- ja riskienhallintakulttuuria
Järjestämme tarvittaessa organisaatioille:
• valmiusharjoituksia
• varautumiskoulutuksia
• infotilaisuuksia
• riskityöpajoja
Tutustu täältä varautumisen erityisasiantuntijaamme!
