10.10.2022 Blogi

Tämän haluat tietää Whistleblower-direktiiviin perustuvasta ilmoittajansuojalaista

Vuonna 2023 voimaan astuva laki ilmoittajan suojelusta ei muuta sitä tosiasiaa, että yritystoiminnan on oltava lainsäädännön vaatimustenmukaista jo nyt. Se, mitä ilmoittajansuojalaki tuo tullessaan on suojelu väärinkäytöksestä ilmoittavalle. Tässä blogissa saat tietää, miksi varautuminen ilmoittajansuojalain velvoitteisiin kannattaa aloittaa heti.

Whistleblower-direktiiviin perustuva ilmoittajansuojalaki koskee sekä yksityisiä että julkisen sektorin organisaatioita

Ilmoittajansuojalaki koskee kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin yrityksiä koosta riippumatta. Mikäli yrityksessä työskentelee vähintään 50 työntekijää, ilmoittajansuojalaki velvoittaa yritystä perustamaan sisäisen ilmoituskanavan. Sisäinen ilmoituskanava on suositeltavaa perustaa myös pienemmissä yrityksissä, sillä se mahdollistaa ilmoituksen tutkimisen sisäisesti ennen kuin epäily julkistetaan.

Ilmoittajansuojalaki luo yhtenäisen toimintamallin väärinkäytöksistä ilmoittamiseen

Whistleblower-direktiivin ja sen kansallisen täytäntöönpanon eli ilmoittajansuojalain avulla luodaan yhtenäinen toimintamalli työn yhteydessä havaituista väärinkäytöksistä ilmoittamiseen. Säädösten rikkominen on lainvastaista ja epäeettistä toimintaa.

Ilmoittajansuojalain tavoitteena on, että henkilö voi ilmoittaa turvallisesti asioista, joita hän työnsä yhteydessä havaitsee tai joiden hän epäilee rikkovan yleistä etua, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Laissa ilmoittajan suojelusta määritellään, missä tilanteissa ilmoittajaa suojellaan vastatoimenpiteiltä.

Ilmoittajansuojalain rikkomisista ilmoittaminen rakentuu 3-portaiselle toimintamallille

Väärinkäytöksen sisäinen ilmoittaminen on aina ensisijainen vaihtoehto ilmoituskanavaksi. Tilanteissa, joissa sisäinen ilmoitus ei ole johtanut toimenpiteisiin tai sitä ei ole, toimii toissijaisena ilmoituskanavana toimivaltainen viranomainen. Tiedon julkistaminen suoraan on vaihtoehto poikkeustilanteissa esimerkiksi silloin kun yleiseen etuun kohdistuu välitön ja ilmeinen vaara.

Alla olevassa kuviossa kuvataan 3-portainen malli rikkomusten ilmoittamiseen. Tätä laissa määriteltyä toimintamallia noudattamalla ilmoituksen tekijä saa suojelua mahdollisilta vastatoimilta.

3-portainen malli rikkomusten ilmoittamiseen

Varautuminen ilmoittajansuojalain velvoitteisiin kannattaa aloittaa heti

Hallitus on antanut syyskuussa 2022 esityksen niin sanotuksi ilmoittajansuojelulaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Esityksen mukaan siirtymäaika sisäisen ilmoituskanavan perustamiselle vähintään 250 henkilöä työllistäville yrityksille olisi 3 kk ja alle 250 henkilöä työllistäville yrityksille 17.12.2023 mennessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että lainsäädäntö astuu voimaan aiemmin kuin siirtymäaikojen mukainen sisäisen ilmoituskanavan perustamisen vaatimus. Yrityksille suositellaan sisäisen ilmoituskanavan perustamista siirtymäaikaa nopeammin, jolloin saadaan oikeus tutkia ilmoitus ja määritellä korjaavia toimenpiteitä ennen kuin asia julkistetaan. Protectin asiakkaille Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava -palvelu avataan ilman normaalia perustamismaksua.

Vastaatko yrityksen toiminnan vaatimustenmukaisuudesta? Tässä sinulle muistilista, jonka avulla varmistat varautumisen ilmoittajansuojalain vaatimuksiin. Panosta aina ennaltaehkäisevään työhön sen sijaan, että pelkästään sammuttelet tulipaloja. Turvallisuusjohtamista voit varmistaa mm. sisäisillä auditoinneilla ja nykytilan arvioinnilla, joista johdettujen korjaavien toimenpiteiden avulla pidät huolta yrityksen suorituskyvystä ja estät onnettomuuksia ja poikkeamia.

Tarvitsetko lisäresurssia tai näkemystä?Tutustu laadun ja johtamisen asiantuntijapalveluihimme.

Muistilista ilmoittajansuojalain velvoitteista vastaavalle

Haluatko tietää lisää, miten Whistleblower-direktiiviin perustuva ilmoittajansuojalaki tulee vaikuttamaan yritykseesi? Tilaa tallenteena ilmainen webinaarimme, jonka avulla voit varautua vuoden 2023 aikana voimaan astuvan ilmoittajansuojalain vaatimuksiin!