07.01.2016 Blogi

”Meidän pitäisi” kulttuuri?

Blogivieras – Ulf Borg

Me suomalaiset olemme hyviä miettimään, mitä pitäisi tehdä asioiden korjaamiseksi mutta varsin huonoja valvomaan, että sovitut asiat todella tulee tehtyä. Tämä tosiasia näkyy sekä turvallisuusjohtamisessa että yhteiskunnassa laajemminkin. Turvallisuusjohtamisessa nykyaikaiset työkalut, kuten sähköiset turvallisuusjohtamisjärjestelmät, ovat oiva apu asioiden vastuuttamisessa ja aikatauluttamisessa.

Turvallisuusjohtamisen työkalut ovat kovassa kehitysvaiheessa Protectissakin, ja PRO24-järjestelmän kehittäminen on ollut viime vuosien painopistealueita. Kehittyneet työkalut, joilla hallitaan asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista, riskiarviointien sekä poikkeamien toimenpiteiden oikea-aikaista toteutumista, tehostavat toimintaa ja helpottavat asioiden vientiä käytäntöön. Turvallisuusjohtamisessa päämäärät ja tavoitteet ovat usein varsin konkreettisia ja siten helppoja viestittää koko organisaatiolle. Näin turvallisuusjohtamisen hyvät käytännöt on helppo laajentaa muuhunkin johtamistyöhön.

Turvallisuustyössä tosin pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus ovat edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työyhteisön turvallisuuskulttuurin kehittyminen ja ihmisten asenteisiin vaikuttaminen vaatii aina oman aikansa.

Turvallisuusjohtamisessa, niin kuin muussakin johtamistyössä, pitää kuitenkin muistaa että kokonaisuus koostuu kahdesta välttämättömästä osasta: asioiden johtamisesta ja ihmisten johtamisesta. Tasapaino näiden kahden osa-alueen välillä on onnistumisen edellytys.

Ihmisten johtamisessa keskeisin työkalu löytyy peilistä katsomalla. Oma esimerkki on tässä kaikkein tärkein elementti. Esimerkkinä oleminen voidaan helposti myös sisällyttää arkipäivän tekemiseen. Omalla esimerkillä esimiehet voivat sitouttaa henkilöstöä tehtyihin turvallisuusmalleihin, kun taas esimiehen päinvastainen toiminta romuttaa mahdollisuudet varmasti. Koko organisaation esimerkki on tärkeä silloin, kun halutaan vaikuttaa esimerkiksi urakoitsijoiden turvallisuuskäyttäytymiseen. Esimerkkinä olemiseen sisältyy myös viestintää, keskustelua ihmisten kanssa tärkeistä turvallisuusasioista sekä puuttumista virheellisiin toimintatapoihin. Ei saa myöskään unohtaa positiivisen palautteen antamista silloin, kun asiat tehdään oikein.

Arvostettu turvallisuusorganisaatio DuPont on kuvannut esimerkkinä olemisen osuvasti:

”Saavutat sen turvallisuustason, jonka osoitat haluavasi”