Miten vastuullisuus integroidaan osaksi prosesseja?
Vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä puhutaan nyt paljon, eikä syyttä, sillä yritysvastuun kentällä tapahtuu tällä hetkellä kenties enemmän ja nopeammin kuin koskaan. Näin pääset vauhtiin integroimalla vastuullisuuden osaksi johtamisjärjestelmää.
Yksi keskeinen vastuullisuusvaatimusten riman kohottaja on EU:n tuleva kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), joka korvaa nykyisen muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin. Muutos tuo vastuullisuusraportoinnin koskemaan isompaa osaa yrityksistä ja lisää raportoitavien tietojen määrää sekä vaatii myös kestävän kehityksen tietojen varmennusta. Esimerkiksi Suomessa raportointivelvollisten organisaatioiden määrä nousisi nykyisestä noin kahdeksastakymmenestä yli kuuteensataan. Uusi direktiivi astuu näillä näkymin voimaan vuonna 2024. Lainsäädännön lisäksi vakuuttavaa vastuullisuusdataa haluavat entistä enemmän myös sijoittajat, rahoittajat, kuluttajat, sekä yritysten työntekijät.
Vaikka aiheesta puhutaan enemmän kuin koskaan, yritysvastuu näyttäytyy silti monille epäselvänä kokonaisuutena, jota on vaikea ottaa käyttöön strategisella tasolla. Yritysvastuu käsittää laajan kokonaisuuden erilaisia taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueita, joita pitäisi osata priorisoida ja johtaa siten, että oman toiminnan kannalta merkittävistä vaikutuksista voidaan ottaa vastuu. Yritysvastuuverkosto FIBSin Yritysvastuu 2019 -kyselyssä keskeisimpinä haasteina vastuullisuuden johtamisessa pidettiin vastuullisuuden strategista integrointia koko liiketoimintaan, sekä vastuullisuuden vaikutusten mittausta ja seurantaa. Olenkin viime aikoina pohtinut paljon sitä, millaisilla työkaluilla vastuullisuuden johtamista ja mittaamista voisi helpottaa.
Laatujohtaminen yritysvastuun edistäjänä
On hyvä tiedostaa, että kaikilla yrityksillä on johtamisjärjestelmä, oli kyseessä sitten yksittäisen yrittäjän tapa tehdä asioita, tai suuremman organisaation huolella rakennettu ja dokumentoitu kokonaisuus, jolle on myönnetty ISO-sertifikaatteja. Laadunhallintaan perustuva johtamisjärjestelmä, eli tuttavallisesti laatujohtaminen, keskittyy luomaan toiminnalle selkeän rungon ja toimintaperiaatteet, joiden avulla organisaatio voi jatkuvasti parantaa toimintansa eri osa-alueita. Laatujohtamisessa laatuun pyritään sitoutumaan ja toimintaa kehittämään jatkuvan parantamisen avulla. Tämä toteutuu johtamisjärjestelmän kautta, joka muodostuu politiikoista, toimintatavoista, työohjeista ja resursseista. Nämä yhdessä taas tuottavat halutun laatutason ja laatutavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä prosesseja, joilla tuotetaan asiakaslisäarvoa.
Hyvin toteutettuna laatujohtaminen edistää vastuullisia toimintatapoja merkittävästi ja luo pohjan myös kokonaisvaltaisen vastuullisuuden johtamiselle. Laatujohtamiselle keskeiset teemat, kuten prosessimaisuus, lisäävät toimintaan läpinäkyvyyttä ja ehkäisevät prosesseihin kuulumatonta toimintaa, joka saattaa aiheuttaa riskejä. Jatkuva parantaminen taas korostuu esimerkiksi poikkeamien tunnistamisen näkökulmasta, joka ohjaa organisaatiota huomaamaan epäeettisiä, tehottomia tai toimimattomia toimintatapoja. Vaikka laatujohtaminen on lähtenyt liikkeelle tuotelaadun maailmasta, jossa pyritään pysymään tuotantomääritelmissä, vaikuttaa selvältä, että kestävän kehityksen mukainen vastuullinen toiminta muodostaa yhä suuremman osan kokonaislaadusta ja lisäarvosta eri sidosryhmille.
Yritysvastuu laatujohtamisen täydentäjänä
Vaikuttaakin siltä, että olemme siirtymässä aikaan, jossa yrityksen toiminnasta ei saa riittävää kuvaa ainoastaan taloudellisten tietojen perusteella. Mukaan tarvitaan näkökulmia siitä, miten yritys vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan, mutta myös siitä, millaisia riskejä muuttuva esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä muuttuva toimintaympäristö aiheuttaa organisaation toiminnalle.
Kokonaisvaltainen vastuullinen liiketoiminta edellyttää yhteistyötä läpi organisaation eri toimintojen. Se on kytketty myös strategiaan ja sitä johdetaan kokonaisuutena. Laatujohtamisella tässä päästään hyvään alkuun, mutta kokonaisuus saattaa silti jäädä hieman vajaaksi kokonaisvaltaisen vastuullisuuden näkökulmasta. Vaikka esimerkiksi ISO 9001 ohjeistaa huomioimaan laadunhallintajärjestelmän kannalta olennaiset sidosryhmät, saattaa käytännön toteutus usein koskea vain sellaisia sidosryhmiä, jotka ovat asiakaslisäarvon tuottamisen kannalta keskeisiä. Tällöin saattaa syntyä vastuullisuusriskejä esimerkiksi tuotantoketjun ihmisoikeuksiin liittyen.
Yritysvastuun lähtökohtana on tehdä näkyväksi erilaiset positiiviset ja negatiiviset vaikutukset, joita sidosryhmille aiheutetaan. Yritysvastuu voi siten täydentää laatujohtamista sitomalla myös kokonaisvaltaisen vastuullisuuden keskeiseksi osaksi toimintaprosesseja. Konkreettisella tasolla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi läpinäkyvyyttä toimintatavoista: vastuullisuusviestintä auttaa tuomaan yrityksen hyviä käytäntöjä ja haasteita näkyvämmäksi, joka voi lisätä luottamusta yritykseen.
Oikeiden asioiden tekeminen oikein
Laatujohtamisen ja yritysvastuun voi nähdä saman kolikon eri puolina: laadunhallinnan johtaminen, joka ei perustu arvoihin ja yhteisiin tapoihin toimia, on melko voimatonta. Vastuullisuuden johtaminen ilman selkeää rakennetta ja prosesseja taas lipsahtaa helposti epäolennaisiin aiheisiin keskittymiseen tai jopa viherpesuun. Laatujohtamisen avulla yritys voi keskittyä tekemään asioita oikein ja yritysvastuun avulla voidaan varmistaa, että tehdään myös oikeita asioita. Yhdessä aihealueet voivat varmistaa, että yrityksen johtaminen on prosessimaista ja tähtää jatkuvaan parantamiseen ja että se on selkeästi sidoksissa myös yritykselle merkityksellisiin kestävän kehityksen teemoihin.
Yritysvastuun nykytilan arviointi
Protect tarjoaa asiakkailleen palveluna yritysvastuun nykytilan arviointia. Arvioinnissa keskitytään erityisesti selvittämään vastuullisuuden organisaatiolle olennaiset aiheet ja keskeiset riskit ja mahdollisuudet taloudellisen, ympäristöllisen ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden näkökulmista. Nykytilan arviointi on hyvä menetelmä, kun halutaan selvittää, mihin resurssit kannattaisi suunnata. Sen avulla voi myös kartoittaa sekä kasvattaa organisaation vastuullisuustietoisuutta.
