Kemikaaliturvallisuuden velvoitteet – viranomaisilmoitukset ja kemikaaliluettelo käytännössä

Artikkeli on 4. osa Protectin kemikaaliturvallisuuden artikkelisarjaa, joka tarjoaa käytännön näkökulmia velvoitteiden täyttämiseen. Tällä kertaa aiheena on viranomaisilmoitukset ja kemikaaliluettelo. Artikkelissa käydään läpi vähäisen ja laajamittaisen kemikaalilaitoksen periaatteet sekä kemikaaliluettelon sisältö.

Vähäisen ja laajamittaisen kemikaalilaitoksen välinen ero määräytyy laitoksessa käsiteltävien ja varastoitavien vaarallisten kemikaalien määrän perusteella. Jos kemikaalimäärät jäävät lainsäädännössä määriteltyjen kynnysarvojen alle, toiminta luokitellaan vähäiseksi. Kun raja-arvot ylittyvät, kyseessä on laajamittainen kemikaalilaitos, jolloin myös toimintaan liittyvät riskit ja viranomaisvaatimukset kasvavat.

Luparajat määräytyvät ensisijaisesti kemikaalien vaarallisuusluokan ja määrän perusteella. Mitä vaarallisempi kemikaali on, sitä pienempi määrä voi riittää siihen, että toiminta katsotaan laajamittaiseksi. Raja-arvot ilmoitetaan yleensä tonneina, ja ne vaihtelevat sen mukaan, onko kyse esimerkiksi syttyvistä, myrkyllisistä tai ympäristölle vaarallisista aineista.

Jos laitoksessa on useita eri kemikaaleja, laajamittaisuus ei määräydy pelkästään yksittäisen aineen määrän perusteella. Tällöin käytetään niin sanottua summasääntöä, jossa eri kemikaalien suhteelliset osuudet lasketaan yhteen. Jos laskennan tulos ylittää säädetyn rajan, toimintaa pidetään laajamittaisena.

Luvitus eroaa laitostyypin mukaan. Vähäisen kemikaalilaitoksen toiminta perustuu yleensä ilmoitusmenettelyyn, ja valvonta kuuluu pääasiassa pelastusviranomaiselle. Laajamittainen kemikaalilaitos sen sijaan tarvitsee Tukesin myöntämän luvan ennen toiminnan aloittamista. Laajamittaisessa toiminnassa vaaditaan myös laajempia turvallisuusasiakirjoja ja säännöllisiä viranomaistarkastuksia.

Toiminnanharjoittajan velvollisuus on olla selvillä toiminnan laajuudesta ja tarvittavista asiakirjoista. Asiakirjat tulee katselmoida säännöllisesti sekä päivittää muutosten yhteydessä. Viranomaistarkastuksissa arvioidaan, vastaavatko toiminta ja asiakirjat toisiaan. Viranomaisille tulee tehdä ilmoitus jos toiminnassa tapahtuu muutoksia tai se loppuu.

Vähäisessä kemikaalitoiminnassa valvontaviranomaisena toimii paikallinen pelastusviranomainen. Toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus pelastusviranomaiselle vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista ja liitettävä siihen vaaditut asiakirjat.

Ilmoitusmenettely ei kuitenkaan siirrä vastuuta viranomaiselle. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia kemikaalien turvallisesta käsittelystä, tunnistaa toimintaan liittyvät vaarat, ehkäistä onnettomuuksia ennakolta sekä varautua häiriö- ja onnettomuustilanteisiin.

Vaikka toiminta luokitellaan vähäiseksi, velvoitteet eivät ole kevyitä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava muun muassa asianmukaisista varastointijärjestelyistä, selkeistä merkinnöistä, riittävästä ilmanvaihdosta, paloturvallisuudesta sekä henkilöstön opastuksesta.

Lisäksi laitoksella on oltava pelastussuunnitelma. Valtioneuvosto on hiljattain julkaissut päivitetyn ohjeistuksen pelastussuunnitelman sisällöstä, ja suunnitelman ajantasaisuus on syytä varmistaa säännöllisesti.

Voit tutustua valtioneuvoston päivitettyyn ohjeistukseen täältä: Pelastussuunnitelma, yleisopas.

Turvallisuusvastuu on aina toiminnanharjoittajalla – viranomainen valvoo vaatimustenmukaisuutta.

Laajamittaisen kemikaalilaitoksen toiminta edellyttää aina Tukesin myöntämää lupaa ennen toiminnan aloittamista. Lupaa tulee hakea hyvissä ajoin, sillä luvan tavoitekäsittelyaika on n. 8 kk. Hakemus kannattaa laatia huolella, koska puutteellinen hakemus voi pidentää käsittelyaikaa.

Toiminnanharjoittajan on osoitettava, että laitoksen turvallisuus on suunniteltu ja toteutettu siten, että suuronnettomuuksien vaara on mahdollisimman pieni. Arvioinnissa tulee huomioida myös laitoksen prosessiturvallisuusriskit. Laajamittainen toiminta vaatii sisäisen pelastussuunnitelman (Tukes Ohje: Sisäinen pelastussuunnitelma) laatimisen, vaaditaan kattavampaa turvallisuusjohtamista sekä yksityiskohtaisempia asiakirjoja.

Laajamittainen toiminta jaetaan neljään eri laajuuteen lupa-, nestekaasu-, toimintaperiaateasiakirja- ja turvallisuusselvityslaitokseen. Näistä kahdessa jälkimmäisessä tulee huomioida Seveso-direktiivin vaatimukset.

Lupalaitos on laajamittainen kemikaalilaitos, jossa käsiteltävien kemikaalien vaaraominaisuudet ovat valvontaluokista lievimmät. Toiminta edellyttää kuitenkin aina Tukesin lupaa. Lupalaitokset tarkastetaan yleensä viiden vuoden välein.

Nestekaasulaitokseksi luokitellaan toiminta, jossa käytetään tai varastoidaan nestekaasua vähintään viisi (5) tonnia. Toiminnanharjoittajalla voi lisäksi olla vähäisiä määriä muita vaarallisia kemikaaleja.

Nestekaasulaitokset tarkastetaan yleensä neljän vuoden välein. Tarkastukset suorittavat Tukesin hyväksymät tarkastuslaitokset, ja määräaikaistarkastuksen tilaaminen sekä tarkastusraportin toimittaminen Tukesille on toiminnanharjoittajan vastuulla.

Toimintaperiaateasiakirjalaitos kuuluu Seveso-lainsäädännön soveltamisalaan. Toiminnanharjoittajan on laadittava kirjallinen toimintaperiaateasiakirja, jossa kuvataan, millä periaatteilla ja järjestelyillä laitos ehkäisee suuronnettomuuksia ja rajoittaa niiden seurauksia. Asiakirjassa esitetään muun muassa laitoksen turvallisuusjohtamisjärjestelmä, vastuunjako, riskien tunnistamisen ja hallinnan periaatteet sekä henkilöstön koulutus ja ohjeistus.

Vaikka toimintaperiaateasiakirja ei ole yhtä laaja kuin turvallisuusselvitys, sen tulee osoittaa, että suuronnettomuuksien ehkäisy on suunnitelmallista ja järjestelmällisesti toteutettua. Asiakirja on pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Tukes arvioi asiakirjan valvontakäyntien yhteydessä, ja tarkastuksia tehdään yleensä kolmen vuoden välein.

Tukes on julkaissut ohjeen toimintaperiaateasiakirjan sisällöstä, laatimisesta ja yleisölle tiedottamisesta: Tukes Opas: Toimintaperiaateasiakirja

Turvallisuusselvityslaitos kuuluu Seveso-lainsäädännön tiukimpaan valvontaluokkaan, sillä toimintaan liittyy merkittävä suuronnettomuusriski. Mahdollisilla onnettomuuksilla voi olla laajoja vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja omaisuuteen, minkä vuoksi turvallisuusvaatimukset ovat erityisen kattavat.

Toiminnanharjoittajan on laadittava turvallisuusselvitys, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti laitoksen toiminta, siihen liittyvät merkittävimmät riskit sekä tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla onnettomuuksia ehkäistään ja niiden seurauksia rajoitetaan. Turvallisuusselvitys on päivitettävä vähintään viiden vuoden välein ja toimitettava Tukesille sekä muille viranomaisille.

Lisäksi pelastusviranomainen laatii laitoksen ympäristöä varten ulkoisen pelastussuunnitelman. Turvallisuusselvityslaitoksilla järjestetään säännöllisesti, yleensä kolmen vuoden välein, yhteistoimintaharjoituksia pelastusviranomaisten kanssa, ja laitokset tarkastetaan tyypillisesti vuosittain.

Turvallisuusselvityksen sisältöä ja laatimista koskevat tarkemmat ohjeet löytyvät Tukesin julkaisemasta oppaasta: Tukes Opas: Turvallisuusselvitys

Kemikaaliluettelo on toiminnanharjoittajan laatima asiakirja, joka sisältää tiedot laitoksella käsiteltävistä ja varastoitavista vaarallisista kemikaaleista. Luettelosta tulee ilmetä vähintään kemikaalin kauppanimi, vaaraluokitus, sijainti laitoksella sekä suurin mahdollinen varastointimäärä.

Pienissä kohteissa, joissa kemikaaleja on vain muutamia (alle 10 kappaletta), luettelon ylläpito voi onnistua esimerkiksi taulukkomuodossa. Kun kemikaalimäärät kasvavat, luetteloa on yleensä tarkoituksenmukaisempaa hallita siihen suunnitellussa sähköisessä kemikaalijärjestelmässä.

Kemikaaliluettelo on keskeinen työkalu kemiallisten riskien hallintaan. Mikäli työssä esiintyy haitallisia kemiallisia tekijöitä, niiden riskit on arvioitava ja pidettävä hallinnassa. Ajantasainen kemikaaliluettelo muodostaa perustan näille lakisääteisille riskinarvioinneille. Ilman selkeää ja ajan tasalla olevaa luetteloa kemikaalikohtaisten riskien arviointi on käytännössä mahdotonta.

Kemikaaliluettelon tiedoilla varmistetaan, että työntekijöillä on riittävät tiedot kemiallisista riskeistä, että kemikaaleja käsitellään turvallisesti ja että ensiapu- ja hätätilanteisiin osataan varautua asianmukaisesti. Kemikaaliluettelosta löytyvät tiedot tukevat myös kemikaalien oikeaa varastointia ja tilaratkaisuja.

Kemikaaliluettelon laatiminen sekä ajantasainen ylläpito on aina toiminnanharjoittajan vastuulla ja luettelon tulee kattaa kaikki työpaikalla käytettävät kemikaalit. Tietoja on päivitettävä luetteloon aina, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia, uusia kemikaaleja otetaan käyttöön tai kemikaalin käyttöturvallisuustiedote päivittyy. Myös kemikaalimäärien, käyttötarkoitusten ja varastointipaikkojen muutokset tulee päivittää viivytyksettä, jotta luettelo vastaa aina laitoksen todellista ja ajantasaista tilannetta.

Työsuojelutarkastuksissa luettelon kattavuus ja ajantasaisuus tarkastetaan säännöllisesti. Ajantasainen ja huolellisesti ylläpidetty kemikaaliluettelo osoittaa, että organisaatio hallitsee kemikaaliriskinsä ja toimii vastuullisesti.

Tutustu PRO24 Kemikaalit -moduuliin, joka auttaa hallitsemaan kemikaaliluetteloa, käyttöturvallisuustiedotteita ja kemikaalitietoja keskitetysti.

Tutustu Protectin kemikaaliturvallisuuden asiantuntijapalveluihin